torstai 21. heinäkuuta 2016

Kesä ja kuulumiset :)

Ajasta niin ihanaisesta, Suomen kesän keskiöstä päivää!

Mukavia aikoja ja tapahtumia on eletty, kevättä ja kesää, vuodenajoista ehdottomia suosikkejani siis.

Kevään aikana suoritin viimeiset harjoittelut ja opinnot käyden kesäkuun alussa valmistujaisissa Kajaanissa kukitettavana ja tavaten ihania opiskelutovereitani. Valmistavasta koulutuksesta paperit saatiin silloin, ja lopultakin päivämäärällä 15.6.16 sain käyttööni suojatun ammattinimikkeen klinikkaeläinhoitaja.

Matka on ollut sinänsä pitkä - kiinnostus ja palo alaan on alkanut jo lapsena lemmikkien ja maalaiselämän kautta, jatkunut 2006-08 eläintenhoitajan opintojen myötä ja nyt saavutetun ammattitutkinnon (eläintenhoitaja - klinikkaeläinhoitajan ammattitutkinto) ansiona saatettu papereillla päätökseen. Tokikaan oppimisprosessi ei koskaan tällä alalla lopu, vaan tietoa ja taitoa kertyy niin työn, kuin harrastuksenkin ansiosta jatkossakin.


Koulun ja töiden lisäksi on eletty enimmäkseen makiaa arkea, mutta myös mainittavia onnenhetkiä on ollut havaittavissa niin oman lauman, kuin muidenkin asiaan kuuluvien suhteen.

 Liilan kanssa on lähinnä treeniltu satunnaisesti rally-tokoa, vähemmän yhteistreeneissä, hiukkasta enemmän keskenämme. Kouluttajan mukaan olisimme kisavalmiita alokkaaseen ja pienellä tekemisellä uskoisin, että kisat kannattaisi korkata ihan titteleidenkin toivossa, jos ei jo huvin vuoksi, urheilun kannalta jne. Resurssit, missä olette? Toko on jäänyt nyt toistaiseksi kokonaan tauolle. Näyttelyistä käytiin kuivassa ja karvattomassa kunnossa hakemassa Lahdesta H eli "hyvä" :D Tuomari ei ollut erityisen innoissaan, mutta reissu kokonaisuutena oli hauska. Liilan tytärtä Miniä matkasin ystäväni kenneltyttönä katsastamaan mustisten erkkariin toukokuun lopulla ja sieltä tulona hienojen hetkien lisäksi luokkavoitto ja materiaa ilman SA:ta tällä kertaa.

Näytelmissä olemme käyneet muutoin vain vehnislapsosten kanssa saaden kokemusta ja kanssakäymistä. Kuvissa Leijonattaren David Hasselhoff eli Tauski Joensuussa.



Molla on jatkanut agilityuraansa viikottaisilla valkuilla, sekä ensimmäisillä ulkotreeneillä/toisilla möllikisoilla. Typykkä alkaa hallita ratatreenissä niin tekniikat kuin nopeudenkin, pikkuhiljaa harjoittelemme myös pujottelua eteenpäin, sekä kontaktiesteitä tulevaisuuden kilpailukentille. Osaamista böönalla olisi myös alokkaan rallyyn ja tokoonkin, ohjaaja nyt vaan on mitä on. Veikka Merri vetää jo kepitkin kybällä, pian varmasti radan osana - toiveissa myös kisaura vähintäänkin säkällä sään ja sen säännösten säätämisten suhteen.

Mollan ja muiden Deeläisten mamma Neetta on kisaillut agissa medi-3-luokassa, osallistuen myös agirodun geimeihin mukavalla radalla, jatkoa seuraa!

Terveystarkkeja suunnitellaan syksylle - D-pentue tulee 2-vuoden ikään syyskuussa, jolloin saadaan viralliset tarkit haluttaessa niin lonkkiin, kyynäriin kuin selkäänkin, E-poppookin olisi jo lonkka/kyynär-iässä. Innokkuuta kuvauksiin ja toiveiden mukaisia tuloksia odotellen kohti tulevaa!

Piis änd laav,
Sara ja Leijonattaret

Kuveja kesältä:

Rampo, Robin, Liip, Mou, Ievuska-tursake
Pasainen kylässä
Ite tein
Lipardjöön ylämaankarjalook

Oikealla Moun Merri-veikka (L. Dean Martin)
Oikealla Elsa, ystäväni jättivauvamustistyttö
Tyttöjen nahkakaverit Allu ja Maukka

tiistai 16. helmikuuta 2016

Kuulumisia!

Kappas vain, elämme jo vuoden 2016 taittuvaa talvea!

Vuosi 2015 sujui mukavasti koirarintamalla etenkin siksi, kun kaikki Neetan ja Liilan pennut saivat uudet, toivottavasti loppuelämän kodit.

Harrastusrintamalla ovat aloitelleet vehnistä oman Mollani lisäksi sen veljet Tauski (L. David Hasselhoff) ja Merri (L. Dean Martin). Molla on käynyt yhdet toko- ja rallytoko-kurssit, sekä aloittanut mukavasti agilityuransa. Neetta äiteen agi-tassunjäljillä kulkee myös Merri-veikka, jonka kanssa olemme samassa valmennusryhmässä Pro Perrolla. Tauskikin kokeili agilityä, mutta show-miehen elkeet veivät tätä vekkulia enemmän kuin hinku putkiin ja esteille :D

Näyttelyissä sama kolmikko on käynyt kokeilemassa saaden ERInomaisia tai erittäin hyviä arvosteluja. Varsinaista menestystä on tahkonnut Liilan pentu venäjänmustaterrieri Mini (L. Emilia Miniliila), saaden jo ansiolistalleen jo sekä VSP-, sekä ROP-tittelit SERTeineen päivineen!

Terveysrintamallakin olemme saaneet olla tyytyväisiä - Liila tutkittiin selältään terveeksi syksyllä, Neetta tammikuussa. Miniliilalle lausuttiin terveet kyynärät ja C/B-lonkat, niillä on hyvä pötkiä etiäpäin!

Muiltakin pennuilta tulee kuulumisia ja hyvältä kuulostaa! Kiitos kaikille ihanille kasvatinomistajille aasta eehen <3

Oma mennyt vuoteni on ollut työntäyteinen, koulua, töitä, koulua, koiria, koulua ja ressiä! Voiton puolella ollaan kuitenkin ja valmistuminen häämöttää :)

Seuraavana kuvakimara, jossa ei ole minkään valtakunnan järjestystä! Tulipahan napattua itseä miellyttäviä kuvia ja muistoja menneeltä vuodelta :)

Palataan asiaan taas, toivottavasti vähän aktiivisemmalla kirjoittelulla! Facebookia jaksan kyllä päivittää, vielä kun saisi luotua sinne ihan oman kennelsivuston.

Liila 16.2.2016

Molla ja synttärisankari

Liila synttärisankarina!

MouMoun rentoiluasento

Liila syksyllä trimmistä tulleena <3

Emilia Miniliilan palkintotaulu

Muumi satutti tassunsa ja päätyi lautasentenniksi.

Pasasesta on sen itsensä mielestäkin ihan liian vähän kuulumisia ja kuvia! No, sille kuuluu hyvää - paksusti voiva oman elämänsä kruunaamaton nahkamassuinen kuningas.

Leijonattaren Emilia Miniliila ROP ja SERT Turussa 16.1.16

MouMou hyppykurssilla kuuntelemassa ohjeita

Lipan ja Mollan talvivarustelu

Lipan ja Mollan syys-look

Koirapuistotreffit syksyllä laajalla ikähaitarilla. Mimmi (L. Ajattara) 9,5v, taustalla Tuure-pappa (Ronyan's Corvette) 12v sekä Vito (L. Danny DeVito) ja Molla 1v.

Keväällä -15 Liila treenasi vielä parratta.

Neetta ja tyttärensä

Kenguru-Molla loikkaa!

Me agitytöt <3

Miniliila VSP ja SERT Hyvinkää 19.9.15

Kesäkoirat 2015
Nemi, Molla, Liila, Olga, Elma ja Tatu


torstai 26. helmikuuta 2015

Lapsukaiset muuttaneet pesästä

Alkaa jo tuntua että asun taas kodissa, enkä kenneltiloissa :D
Mustapenut ovat siis Emiliaa lukuunottamatta muuttaneet omiin koteihinsa ja hyvin tuntuu menevän kaikilla <3 No Helmellä on kyllä mahavaivaa, mutta toivottavasti vain keväinen peruspöpö. 

Emilian ja Mollan (turisti) kanssa vierailtiin Lauran luona Leppävirralla trimmissä. Tuloksena kaunis pieni mustaterrieri!

ENNEN


JÄLKEEN


Lauantaina matkaamme sitten Venäjänmustaterrieriyhdistyksen vuosikokoukseen.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Kuvia ja tunnelmia

Näin ne hommat etenee - nyt näyttäisikin siltä että kaikille on valmis koti tahi koeaikapaikka tiedossa <3
Tosin näyttäisi entistä vahvemmin siltä, että Emilia tosiaan yrittää hurmata jäädäkseen kotiin, ellei nyt löydy jotain mahtipaikkaa jonne tytön saisi sijoitukseen/osaomistukseen :)



 Emilia ja Eeva puistoilemassa
 Emilia tarkkailee
 Puutarhurit
 Emma ja Molla
Emma
 Eino arvostaa sohvaa. Sohva ei arvosta penuja.



 Emilia ja Emma
Emma söpöilee vielä vähän!

tiistai 3. helmikuuta 2015

Viikot ne vaan vierii! Eeva ja Emma yhä vailla omaa kotia!

Kiirettä on pitänyt ja hulinaa riittää!

Kävin suorittamassa opinnoistani kahden viikon etäjakson Kajaanissa. Puolet penuista oli mukana viettämässä maalaiselämää ja puolet kaupunkilaiskoirina Kuopiossa. Nyt kenneli on yhdistetty taas esikaupunkialueelle :)

HUU-tuloksetkin saapuivat. Harmikseni yhtään tervegeenistä ei jäänyt elolle, mutta onneksi kaksi HUU/HUU pentua ovat tyttöjä, niillä kun vakava sairastuminen virtsakivien suhteen on vielä harvinaisempaa kuin pojilla.

Kaksi pentua on yhä vapaana:
HUU/HUU pentu Emma Siskokulta sekä HUU/N Eeva Ystäväkallis

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI55782%2F14&R=327

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI55779%2F14&R=327

Ema: Liila, Druzkaya Dlya Tebya
Lonkat B/C, kyynärät 0/0, polvet 0/0, silmät terveet (peilattu 2013) HUU-kantaja (N/HU)
Näyttelyistä AVO ERI
Luonnetestissä +155, laukausvarma, MH-luonnekuvaus suoritettu, harrastukset BH, TK1, TK2
Isä: Jäbä, Zornoi Jeltsin
Lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0, spondyloosi SP0 (puhdas), HUU kantaja (N/HU)
Näyttelyistä FIN MVA
MH-luonnekuvaus suoritettu, harrastukset BH, TK1, rallytokosta RT ALO HYV 91 ja ALO HYV 90, pelastushaku ja -raunio peruskokeet suoritettu
Muuta: Vuoden mustaterrieriuros 2013
Pentue täyttää Suomen venäjänmustaterrieriyhdistyksen jalostussuositukset. 


Mikä on HUU?
http://www.suomenmustaterrierit.net/smt/node/8

Jos kiinnostuit suuresta mutta varsin lupsakkaasta palvelus- ja seurakoirasta, ota rohkeasti yhteyttä!
Leijonattaren@gmail.com
044 3775685

Emman hinta on 1000e, ja maksan kertakorvauksena 200e takaisin diagnoosia vastaan, jos kivistä elämän aikana koituu ongelmia. Eeva lähtee uuteen kotiin hintaan 1300e. Osamaksumahdollisuus neuvoteltavissa.





tiistai 30. joulukuuta 2014

Miksi päädyin teettämään mustispentueeni?

E-pentue on ensimmäinen mustispentueeni ensimmäisellä venäjänmustaterrierilläni. Harkitsin pitkään pentuetta, jo ennen kuin tiesin mitään esim. hyperuricosuriasta. Sitä ennen olin kyllä vakuuttunut, että Liilalla on annettavaa rodulle, ja jo kaksi vuotta sitten pohdiskelin mahdollista urosta ja kiinnostuin Jäbästä.

Kun sitten testautin Liilan kantajaksi, jätin hetkeksi pentuhaaveet, sillä terveitä vaatimusteni mukaisia yksilöitä vaan ei löytynyt. Toki olisin voinut etsiä ulkomailta, mutta yksi kriteerini oli suomiuros luotettavilla terveystutkimuksilla, luotettavilla luonnekuvauksilla ja luotettavilla harrastustuloksilla ja tietysti se, että joku kokeneempi ihminen on nähnyt koiran ja itsekin saisin sen nähdä.

Otin kuitenkin mahdollisimman hyvin selvää itse sairaudesta ja kaikista muista rodun uhkakuvista ja lopulta sitten päädyin kantaja-kantaja-yhdistelmään. Olen ammatiltani eläintenhoitaja ja nähnyt klinikalla työskennellessäni koirien sairaudet laidasta laitaan. Vehnäterrieripentueitakin minulla on siis ollut neljä ja niissä olen pyrkinyt vaalimaan perustutkimusterveyden lisäksi erityisesti "allergia- ja kutinavapautta", ne kun monessa rodussa jäävät todentamatta ja nousevat sitten salakavalasti ongelmaksi. Luusto- ja nivelongelmat taas rampauttavat koiran selkeämmin, asentovirheiset/epämuotoiset/nivelrikkoiset nivelet tekevät todella kipeää, sen tiedän ihan omien nivelieni perusteella. Niiden kanssa koira voi oppia olemaan niin, ettei ihminen välttämättä kipua näe. Molemmista lonkista risa koira ei välttämättä koskaan selkeästi onnu, eihän sillä ole tervettä niveltä jolle keventää.

Virtsakivisairaus on totta kai pahimmillaan hyvin yllättävä ja kivulias vaiva. Sen tiedostaessa voidaan siihen kuitenkin varautua ja ruokinnalla siihen vaikuttaa. Tulee ottaa myös huomioon että vaikka virtsahappotaso olisi normaali hyperuricosurian suhteen, voi mikä tahansa koira saada mitä tahansa muita virtsakiviä. HUU-koira sairastuu virtsakiviin noin 10% todennäköisyydellä. Sen lisäksi se voi sairastua mihin tahansa muuhun sairauteen. Jokainen koiranomistaja ymmärtänee, että koira voi sairastua, lievemmin tai äärimmäisen vakavasti, eikä kaikkeen voi millään varautua.

Pentueeni vanhemmat on tutkittu harvinaisen kattavasti rodussaan. Molemmilta on otettu lonkka- ja kyynärkuvat ja Jäbän A-lonkat ovat täysin terveet Liilan toisen lonkan ollessa löysyyttään C. Harva C-lonkkainen koira koskaan kärsii löysyyden takia kun lihaskunto pidetään yllä. Toisaalta jopa sille A-lonkkaisellekin voi huonolla tuurilla tulla nivelrikkoa, etenkin vanhemmiten. Kyynärät ovat molemmilla terveet mikä on todella tärkeää etupainoiselle suurelle käyttökoiralle. Selkä Jäbällä virallisissa kuvissa SP0 ja Liilalla epävirallisissa kuvissa terve ennen virallisten kuvien ottamisen mahdollisuutta. Liilalta on lisäksi tutkittu myös polvet ja silmät.

Molempien koirien kanssa on harrastettu, Liilan kanssa vähemmän kuluttavasti, Jäbä taas kattavasti pelastuslajeja. Molempien vanhempien luonne on todettu niin harrastuksissa kuin testeissäkin "terveeksi" ja tyypilliseksi mustan luonteeksi.

Pentueeni testataan tietysti HUU:n varalta ja tulokset tullaan julkistamaan. Tilastollisesti 25% pennuista on todennäköisyyslaskelmissa terveitä, 50% kantajia ja 25% niitä sairausalttiita. Tässä pentueessa prosentit ovat vielä suurempi kysymysmerkki, sillä puolethan ikävä kyllä menetettiin alkumetreillä.

Odotelkaamme kuitenkin tuloksia, ja muistetaan siihen asti ja senkin jälkeen, että jokainen koira on kokonaisuus. En ole tehnyt HUU:n enkä minkään muunkaan suhteen yhdistelmää välinpitämättömyyttäni, vaan välittäen ja pohtien, vastuuni kantaen.

Jos vielä jäi jotain epäselväksi tai Sinulla on muuta kysyttävää - ota rohkeasti yhteyttä ja KYSY, minulta suoraan.

Kiitoksia ja hyvää jatkoa kaikille, toivoopi kasvattaja, emä ja pentue!